Ylioppilaskuntien edustajistoissa korostuu oman edun tavoittelu. Vaalilistojen muotoutuminen oppiaineiden ympärille on inhimillistä, koska nimenomaan opiskeluajan yhteisöllisyys syntyy opiskelukavereiden kanssa. Päätöksenteon tulisi silti pohjautua aikaa kestäviin arvoihin, jotka kantavat myös edustajiston ulkopuolella. Siksi oman edun tavoittelun aika tulisi ohi.

Digitalisaatio on kaiken muutoksen lähtökohta. Välillä vaikuttaa, että akateemisen tiedeyhteisön tarkoituksena on hidastaa kaikkea muutosta. Oikiksen paperitentit, ainainen tulostuskiintiöstä huolehtiminen ja opetushenkilökunnalle printattavat esseet ovat merkkejä siitä, että digitalisaation mahdollisuuksia ei ole otettu huomioon korkeakouluissa. Opiskelun tulisi olla ajasta ja paikasta riippumatonta tutkinto-orientoitunutta ”tekemistä”. Suomalaisella opiskelijalla tulee olla oikeus ottaa kurssi mistä tahansa EU-maasta. Opiskelut tulisi pystyä suorittaa etäyhteyden avulla esimerkiksi Balin hiekkarannoilla. Tulevaisuuden työelämässä virastotyöaikoihin sidoksissa oleva työ harvinaistuu, minkä vuoksi tämän päivän opiskelutapojen tulee muuttua. ”Varför har Turku, vi har ju Maailma”.

Vastuullisuus on kestävän tulevaisuuden tae. Korkeakoulutetut ovat yhteiskunnan aivot, minkä vuoksi esimerkiksi ympäristö- ja talousvastuullisuus tulee ottaa muutosten pohjaksi. Siksi esimerkiksi TYYn järjestöavustusten myöntökriteeristössä voisi painottaa entistä enemmän vastuullisuuskysymyksiä. Myös TYYn jäsenmaksun yhteydessä kerättävä kehitysyhteistyölahjoitus on merkki yhteisömme vastuullisuudesta. Taloudellista vastuullisuutta korostaa vilkas keskustelu automaatiojäsenyyden poistosta.  On muutoksen aika.

Pakkojäsenyys on muisto menneisyydestä. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä perustellaan jos jonkinlaisella menneisyyteen pohjautuvalla argumentilla. Yksilöä, joka haluaa opiskella, ei pitäisi voida pakottaa liittymään ylioppilaskuntaan. Näinhän ei toimita ammattikorkeakouluissakaan, koska se on perustuslain vastaista. Ylioppilaskunnat nähdään monesti sui generiksenä, poikkeustapauksina, jota koskevat eri säännöt. Keskustelu pakkojäsenyydestä tulisi aloittaa nyt.

Ylioppilaspolitiikkaan tulee suhtautua vähintään yhtä suurella intohimolla kuin presidentinvaaleihin, koska liike lähtee sinusta. Ylioppilaskunnat ovat ennen kaikkea kasvun paikkoja, joista on moni muutos lähtenyt liikkeelle. Politiikan tulee perustua arvoille ja vaalilistan yhteisille arvoille. Poliittisesti sitoutuneiden listojen ehdokkaat jakavat yhteisen arvopohjan. Tulevaisuudessa kestävien päätösten on perustuttava arvoille. Siksi oman edun tavoittelun aika on ohi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s